Puuhiili
Tervanvalmistuksen sivutuotteena syntyvää puuhiiltä alettiin 1970 –luvulta alkaen käyttää grillihiilenä. Puuhiilen tuotanto oli 100 000 - 300 000 kiloa vuonna 1997. Grillihiilen vuosittainen kulutus Suomessa on arviolta 4 milj. kiloa, josta tuodaan ulkomailta 90 – 95 %. Kotimaisella tuotannolla voitaisiin korvata tuontihiiltä.
|
|
Puuhiilen valmistus on puun kuivatislausta eli kuumentamista suljetussa lähes hapettomassa tilassa. Grillihiiltä valmistetaan lehtipuusta miilu- ja retorttimenetelmällä. Miilunpoltto on puun hiillon alkuperäisin ja yksinkertaisin menetelmä. Siinä puuta hiilletään epätäydellisen palamisen avulla miilussa, joka on tiiviille pohjalle rakennettu tiiviisti ladottu puukeko, joka on peitetty lämpöä pitävällä palamattomalla aineella. Hiiltoprosessin ohjaus tapahtuu säätelemällä miiluun johdettavaa ilmaa ja kaasujen poistoa. Retorttimenetelmässä hiillettävä puu on reaktorissa, ja lämmitys suoritetaan ulkoisella kuumennuksella sekä myös sisäisten kiertokaasujen avulla. Retorttimenetelmässä investointikustannukset ovat suuremmat, mutta saanto on jonkin verran parempi ja lopputuote tasaisempaa sekä helpommin pakattavissa pölyn ja tuhkan vähäisemmän osuuden vuoksi. Myös tervanvalmistuksen sivutuotteena havupuista syntyvää hiiltä voidaan käyttää grillihiilenä. Ennen se käytettiin raudanvalmistukseen ja pajojen tarpeisiin.
Grillihiiltä käytetään n. 4 milj. kg vuosittain ja 90 - 95% hiilestä tuodaan ulkomailta (Yhdysvalloista, Malesiasta, Indonesiasta, Latviasta). Kotimaista grillihiiltä alettiin tuottaa 1970-luvulla; vuonna 1997 tuotanto oli 10 - 30 tonnia. Grillihiili sopii hyvin pieniin paikallisiin tuotantolaitoksiin, ja sen valmistaminen voi muodostua merkittäväksikin lisätienestiksi. Samalla saadaan käyttöä metsissä kasvavalle pienpuulle. Pääsy grillihiilimarkkinoille vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä, ja tuotantokulut on pystyttävä karsimaan mahdollisimman pieneksi. Tulevaisuudessa grillaaminen tulee lisääntymään, mutta kaasu- ja sähkögrillien yleistyessä grillihiilen tarve ei tule juurikaan muuttumaan. Markkinoita on kuitenkin kotimaiselle hiilelle, ja tuontia voitaisiin korvata kotimaisella tuotannolla. Vaikka kotimainen hiili ei pysty kilpailemaan hinnalla ulkolaisen kanssa, se on laadultaan epäilemättä parempaa ja riittoisampaa. Suomeen tuotu puuhiili on epätasalaatuista, ja se on voitu tehdä jopa raskasmetalleja sisältävistä ratapölkyistä. Grillihiiltä koskevat laatunormit antaisivatkin kotimaiselle hiilelle mahdollisuuksia kilpailussa tuontihiilen kanssa. Myös yhteistoiminta hiilentuottajien kesken olisi toivottavaa.
|
|
Esimerkkejä puuhiiliprojekteista
Tervan ja hiilen valmistaminen perinteisin menetelmin 1998- 1999 (Leader II /POMO)
Jari Jauhiainen, Kaukolantie 339, 25130 Muurla
p. 02 - 732 0101, 0400 - 378 853
- Tervan ja hiilen valmistaminen perinteisin menetelmin liitännäiselinkeinoksi, lisäarvon saaminen ensiharvennuspuulle.
Hiili- ja tervaprojekti 1998 - 1999 (Pomo)
Erkki Veistola, Putikontie 16, 44800 Pihtipudas
p. 014-556129
- Hiilen ja tervantuotannon koulutuksen järjestäminen, tuotanto- ja markkinointiverkostojen luominen ja tuotekehittely
Lauhanmaan grillihiili 1998 - 2000 (Leader)
Yhteyshenkilö Jukka Hakamäki
Nahkurintie 7, 38950 Honkajoki
p. 02 - 545 1637
- Grillihiiilien valmistus miilumenetelmällä sekä markkinointi.
Puuhiilitehtaan hankintarenkaat ja tuotekehitys 1999 - 2000 (Leader)
Ylivieskan ja Kokkolan seudut
Suomen puuhiili Oy / Tapani Ängeslevä ym.
Yhteyshenkilö Tapani Ängeslevä
Ängesleväntie 116, 84540 Ylivieska
p. 08 - 421 814
- Alueelle rakennettavan puuhiilitehtaan raaka-ainesaannin varmistamiseksi perustetaan hankintaorganisaatio. Tuotteen laadun parantamiseksi kehitetään raaka-aineen jo metsässä kuutioiksi pilkkova laite. Toimijat maanviljelijät, yritys, yksityinen
Koillis-Savon Hiilihanke 1998 (Koillis-Savon Leader)
Rautavaaran työttömien tuki ry, yhteyshenkilö Kirsti Heikkinen
Tulimäentie 19, 73900 Rautavaara
p. 017 - 780 039
- Kartoitetaan hiilenvalmistuksesta ja siihen liittyvästä mahdollisesta yritystoiminnasta kiinnostuneet henkilöt, yritykset ja yhteisöt ja järjestetään heille kaupalliseen hiilenvalmistukseen liittyvä koulutus.
Terva-ja hiilimiilun teko 1997 (Pohjois-Lapin Leader)
Ollikaisen Saha- ja jatkotuote / Arto Ollikainen
p. 016 - 635 317
- Rakennusinvestointi, joka monipuolistaa yrittäjän yritystoimintaa. Ei julkista rahoitusta.
Grillihiilen valmistaminen pystymiilumenetelmällä 1998 (Satakunnan Leader)
Jarkko Pyyluoma, Vanhatie 191, 61980 Päntäne
p. 06 - 232 4103
- Grillihiilen valmistaminen koeluontoisesti vanhalla pystymiilumenetelmällä ja markkinatutkimus kuluttajien suhtautumisesta näin tuotettuun hiileen ja sen hintaan.
Yrittäjyyttä puuhiilestä 1998 - 1999 (Etelä-Savon Leader)
Juvan kunta, Marjut Suontausta, PL 28, 51901 Juva
p. 015 - 755 1555
- Grillihiilen tuotantoverkoston luominen: tuotteistus, hiilto- ja hiiltoyrittäjäkoulutus (markkinointi, yhteistyö, laatujärjestelmät, osuuskuntatoiminta), yrityskohtainen asiantuntijapalvelu. Koemiilutuksia on suoritettu ja tuotantokoulutusta järjestetty. On myös seurattu puutervan käytön tutkimusta ja kehitysnäkymiä. Kahden yrittäjän tuotanto oli käynnistynyt onnistuneesti kevääseen -99 mennessä.
Hiilihanke 1999 - 2000
Leivonmäen kunta, 41770 Leivonmäki
Jukka Partanen, p. 014 - 870 101
Jari Lintunen, p. 050 - 364 0970
- Hankkeeseen kuuluva hiilikurssi järjestettiin Leivonmäellä alkuvuodesta 1999. Siihen osallistui 15 kiinnostunutta viiden eri kunnan alueelta. Koulutuksen jälkeen 12 kurssilaista jatkaa hiilentuotannon kehittämishankkeessa, jonka tavoitteena on käynnistää markkinalähtöisesti rakennettu hiilentuotanto.
|
|
Kirjallisuutta
Talvitie, Y.: Puun hiilto ja hartsin valmistus. Porvoo 1924.
|
|
|
