 Turve sisältää runsaasti ainesosia, joita voidaan hyödyntää monin tavoin. Merkittävimpiä aineita ovat hoitoturpeena hyödynnettävät humus- ja fulvohapot. Suomessa hoitoturpeita tuottavia yrityksiä ovat mm. Detria Oy ja Polar Health Oy.
Humusaineita käytetään myös luonnonmukaisessa viljelyssä kasvien kasvua ja terveyttä edistävinä tuotteina. Turpeesta on mahdollista valmistaa etanolia.
Lisäksi turve soveltuu eriste- ja imeytysmateriaaliksi ja sitä voidaan käyttää kaivovesien sulfaattien suodatuksessa. Muun muassa Geologian tutkimuslaitos on tutkinut turpeen ominaisuuksia.
Tupasvillakuitua syntyy turvetuotannon sivutuotteena. Sen erottaminen turpeesta ei ole ongelmatonta. Tupasvillakuitu ei aiheuta allergiaa eikä sähköisty, lisäksi se on imukykyinen ja sen lämpöarvo on suurempi kuin villan. Ensimmäinen turvetekstiiliyritys, Kultaturve Oy aloitti toimintansa vuonna 1993.
|
|
Mitä turve on?
Turve-esiintymät ovat hiilipitoisia maalajeja, jotka ovat muodostuneet kasvinjätteiden epätäydellisen hapettoman maatumisen tuloksena. Ainoastaan 10 – 15 cm:n pintakerros turvesuossa on elävää. Alempi osa kasvimassasta kuolee ja muuttuu turpeeksi. Luonnonturve on hapanta ja runsaasti vettä sisältävää.
Eniten turvetta käytetään poltto- ja kasvuturpeena. Lisäksi turve on noussut merkittäväksi tekijäksi hoitosektorilla ja tupasvillakuitujen raaka-aineena. Turpeen terapeuttinen käyttö on lisännyt kiinnostusta muihinkin turpeen sisältämiin arvokkaisiin yhdisteisiin, joita voitaisiin hyödyntää kemiallisen ja mekaanisen jatkojalostuksen raaka-aineina. Koska perinteinen turpeen polttokäyttö ei tee oikeutta turpeen sisältämille monipuolisille ja arvokkaille yhdisteille, pääpaino pitäisikin suunnata tulevaisuudessa turpeen käyttöön raaka-aineena. Turpeesta ja suosta on tulossa merkittävä tekijä tulevaisuudessa myös matkailurintamalla.
|
|
Turpeen käyttö hoidoissa
Turvetta käytetään terapeuttisiin tarkoituksiin kylpyinä, paikallishoitoina sekä kosmeettisissa valmisteissa kuten saippuoissa ja shampoissa. Hoidoissa käytettävä turve on luonnontilaisen suon hyvin maatunutta alinta kerrosta, joka koostuu sara- tai rahkaturpeesta. Turpeen terapeuttinen vaikutus perustuu hoidossa käytettävään korkeaan lämpötilaan ja turpeen hyvään lämmönsitomiskykyyn, turpeen antibakteerisiin ominaisuuksiin sekä biologisesti aktiivisten yhdisteiden vaikutukseen. Saraturve soveltuu mm. tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja reumasairauksien hoitoon, ja rahkaturvetta käytetään esim. gynekologisiin ja hormonaalisiin vaivoihin. Lisäksi turve vaikuttaa ihoa hoitavasti ja puhdistavasti sekä ihosairauksia parantavasti
|
|
Hoitoturpeen valinta
Hoitoturve tulee valita luotettavan selvityksen mukaan, kuten Geologian tutkimuskeskuksen analyysien perusteella. Hoitoturpeesta määritellään happamuus sekä turpeen sisältämät humiinit, humushapot, selluloosat, bitumit, pektiinit ja mineraaliainekset. Myös hoitoturpeen lämpökapasiteetti määritellään analyysissä. Merkittävämpänä kriteerinä pidetään turpeen sisältämien humus- ja fulvohappojen määrää.
|
|
Markkinat
Suomessa hoitoturve on nyt saanut hyväksynnän kansan keskuudessa, ja ala kasvaa voimakkaasti. Hoitoturpeella sekä turvekosmetiikalla on merkittävä työllistävä vaikutus pienyrityssektorilla. Hoitoturpeita tuottaa kymmenkunta yritystä. Lisäksi hoitoturpeet työllistävät hoitoloissa, kylpylöissä ja kosmetiikkapuolella. Liikevaihto hoitoturpeiden alalla lienee 5 - 10 miljoonan markan välillä. Hoitoturpeiden tulevaisuudennäkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät.
Ulkomaiset markkinat ovat tärkeät hoitoturpeiden osalta, sillä kotimaan kulutus on rajallista. Ulkomailla on hoitoturpeelle kysyntää, ja valtakunnallista panostusta Keski-Euroopan markkinoiden valtaamiseksi toivottaisiin. Esim. Saksassa käytetyt hoitoturpeet joudutaan palauttamaan luontoon ja ottamaan uudelleen käyttöön muutaman vuoden kuluttua turpeen vähyyden vuoksi. Markkinoinnillisesti asialle olisi paljon tehtävissä sekä kotimaassa että muualla. Turvehoidot toivotaan myös saatavan Kelan korvattavaksi, sillä ne sopivat hyvin esilämmitykseen ennen varsinaista fysikaalista hoitoa.
|
|
Laatukriteerit
Turveteollisuusliittoon on perustettu hoitoturpeelle oma jaostonsa mm. laatukriteerien yhtenäistämiseksi. Riitta Korhonen Geologian laitokselta on turveteollisuuden liiton Kylpy- ja hoitoturvejaoston puheenjohtaja. Jaoston tarkoituksena on tehdä laatukriteerit hoitoturpeille. Samaan tähtää kansainvälinen International Peat Society, jonka Balneologia-komissioon kuuluvat Suomesta professori Kalevi Pihlaja (puh.joht.) ja Riitta Korhonen (siht.). Komission toimialaan kuuluvat kylpy- ja hoitoturpeet sekä terveysvedet
|
|
Turpeen muut käyttömahdollisuudet
Turpeen sisältämiä fysiologisesti aktiivisia humusaineita, humus- ja fulvohappoja, voidaan hoitoturpeiden lisäksi hyödyntää erityisesti luonnonmukaisessa viljelyssä kasvien kasvua ja terveyttä edistävinä yhdisteinä. Lisäksi näitä aineita voidaan käyttää mm. muovien raaka-aineina. Suomessakin olisi mahdollista panostaa enemmän näiden biologisesti aktiivisten humusaineiden tutkimukseen. Turve voi myös olla tulevaisuudessa merkittävä etanolin lähdeaine, kun turpeen sisältämät hiilihydraatit hydrolysoidaan sokereiksi. Kannattavaa etanolin tuottaminen turpeen sokereista olisi ainakin silloin, kun autojen polttoaineena käytettäisiin osittain etanolia. Lisäksi kaavaillaan turpeen sisältämien hartsihappojen, rasvahappojen ja steroleiden eristämistä teollisuuden käyttöön. Turvetta on myös kokeiltu hyvin tuloksin kaivosteollisuudessa syntyvien happamien metallipitoisten valumavesien käsittelyyn suotopatjalla, joka käsittää toisiaan seuraavia kalkkikivi- ja turvejaksoja.
Turpeen moninaiskäyttöön tähtäävä turveteknologinen ohjelma tulisi saada toteutettua, jotta turpeen kemialliseen jalostukseen liittyvä tähänastinen tietotaito ei katoaisi Suomesta. (Kalevi Pihlaja ja Juhani Peuravuori 1999: Turpeen kemiallinen ja mekaaninen jatkojalostus. Turun yliopisto, Kemian laitos).
Turvetta voidaan käyttää myös eriste- ja imeytysmateriaalina. Rakenteiden eristeeksi vuorivillan tapaan käytettynä soveltuu lähinnä vaalea rahkaturve, kun taas tummaa turvetta voidaan käyttää routaeristeenä teiden pohjilla. Imeytysmateriaaliksi turve sopii aina navetoista ja öljyntorjunnasta lasten vaippoihin. Yksi teema soiden hyödyntämiselle on matkailunäkökulma, johon on paneuduttu mm. Kalajoen Matkailuinstituutin Hoitoturveprojektissa.
|
|
TURVE- JA TUPASVILLATEKSTIILIT
Tupasvillan keruu ja ominaisuudet
Tupasvillakuitu on tupasvillan lehtitupista muodostunutta kuitua, joka on muhinut suossa 200 - 1000 vuotta. Vapon kehittämillä koneilla kuitukerrosta nostetaan ylös polttoturpeen noston yhteydessä ja puhdistetaan kuiduiksi. Käytännön kokemus on osoittanut, että suoraan suolta kerättynä kuitu saadaan talteen puhtaampana ja laadukkaampana kuin kasvuturvetehtaalta saatava seulottu ylite. Nuori tupasvillakuitu on laadultaan heikompaa kuin syvempien kerrosten vanhempi kuitu.
Kuohkea tupasvillakuitu on lämpöarvoltaan ja imukyvyltään villaa parempaa. Myös muut ominaisuudet ovat vähintään yhtä hyviä kuin villan; ainoastaan vääntölujuus on heikompi kuidun haurauden vuoksi. Lujuuden parantamiseksi tupasvillaan sekoitetaan muuta kuitua, yleensä villaa. Myös esim. pellavan ja tupasvillan yhdistelmä on mahdollinen. Keski-Pohjanmaan tupasvillaprojektissa (1996 - 1998) Finn-Flax Oy on tutkinut tupasvillakuitujen prosessointia pellavakuituihin sekä tupasvillakuidun entsyymiliotuskestävyyttä.
Tupasvilla on myös hygieenistä ja ihon eritteitä neutralisoivaa, eikä se kasvikuituna hiosta eikä sähköisty. Tupasvilla on yksi helpommin työstettäviä kuituja, vaikkakin sen käsittely muutoin on vaativaa.
|
|
 Tupasvillan käyttö
Tupasvillan hyödyntäminen on Suomessa melko uutta, ja sitä työstää meillä muutama yritys. Ensimmäinen ja suurin alalla on v. 1993 toimintansa aloittanut Kultaturve Oy Sammatista. Tupasvillatuotteita ovat mm. huovat, langat, karstalevyt sekä asusteet, pohjalliset, neuleet ja kankaat. Ilmajoella toimii Osuuskunta Pohjanmaan Nevavilla, joka on keskittynyt tupasvillan ja muiden luonnonmateriaalien kuidun hankintaan, jalostukseen, markkinointiin, tiedotukseen ja koulutukseen. Jalasjärven ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen on rakennettu luonnonkuitujen tuotekehityskeskus, jonka tehtävänä on kehittää luonnonkuitujen kuten villan, tupasvillan, pellavan, hampun ja nokkosen jalostamista tarjoamalla alan yrittäjille tuotekehitys- ja koulutuspalveluita. Keskuksessa ovat mm. karstaus-, langan kehruu- ja huovutuslinjat.
Tupasvillatuotteiden kokonaisliikevaihto on muutamia miljoonia markkoja. Pyrkimys alalla on vientiin, mihin näillä tekstiileillä onkin hyvät mahdollisuudet. Vaikka tupasvilla materiaalina on kallista, ekologisilla erikoistuotteilla on kysyntää. Tupasvilla sopisi vaatetustekstiilien lisäksi varsin hyvin myös imeytysmattoihin esim. pellavaan yhdistettynä.
|
|
Tutkimus ja koulutus
Turpeen kemiaan keskittynyttä tutkimusta on tehty Turun yliopiston Kemian laitoksella Kalevi Pihlajan johdolla. Asenteet tulevat toivottavasti muuttumaan tulevaisuudessa myönteisemmiksi turpeen monipuoliselle käytölle, jotta tutkimukselle saataisiin riittävästi resursseja. Turpeen sisältämien aineiden kemiallisia analyysejä on tehty myös CRS Biotech Oy:ssä Oulussa, ja Geologian tutkimuslaitos on tutkinut Riitta Korhosen johdolla turpeen ominaisuuksia. Turpeen käyttöä vuorivillan tapaisena puristettuna levynä on tutkinut Oulun yliopiston geotekniikan laboratorio. Tielaitos on tutkinut turpeen käyttöä routaeristeenä.
Yrittäjät hoitoturvealalla painottavat lääketieteellisen tutkimuksen tarvetta, sillä tulokset lääkinnällisistä vaikutuksista ovat pääosin Keski-Euroopasta. Valtakunnallista tutkimusta kaivattaisiin turpeen hoitovaikutuksista eri sairauksiin. Keski-Suomen sairaahoito-oppilaitoksessa on annettu vuoden kestävää turvehoitokoulutusta monimuoto-opetuksena hoitoalan henkilöille.
|
|
Esimerkkejä alan projekteista
Tupasvillakuidun ja -tekstiilien valmistuksen kokeilu ja tuotannon aloittaminen Keski-Pohjanmaalla (1996 - 1998)
Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemia, Toholammin toimipaikka
Ullavantie 20, 69300 Toholampi
p. 06 - 881 5274
fax 06 - 885 664
art.graft@tokto.kpnet.fi
- Tavoitteena luoda uusia työpaikkoja maaseudulle, hyödyntää turveteollisuuden ylitettä, kuidun puhdistuksen, karstauksen ja kehruun käynnistäminen sekä ekologisten tuotteiden kysyntään vastaaminen.
Tupasvillahattujen valmistajien koulutus
Liperin kansalaisopisto, Pentti Pirhonen
PL 20, 83101 Liperi, p. 013 - 686 5300
- Uusia työpaikkoja tupasvillasta tehtävään hatuntekoon mestari-kisälli -menetelmällä
Hattuja valmistettiin 120 , joista suurin osa myytiin.
Tupasvillasta tuottavaa yritystoimintaa 1999 - 2000 (Leader Etelä-Pohjanmaa)
Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Pirjo Pystykoski-Sopanen
PL 20, 61601 Jalasjärvi, p. 06 - 458 2111
- Tarkoituksena oli kehittää ja lisätä alueella valmistettavien laadukkaiden ja omaleimaisten turvetekstiilien valmistusta ja edistää erityisesti naisten työllisyyttä. Projektin aikana suunniteltiin ja toteutettiin MOOR-tupasvillamallisto sekä rekisteröitiin MOOR-tuotemerkki.
Etelä-Pohjanmaan kasvu- ja ympäristöturveprojekti 1997 - 1998 (YTR Etelä-Pohjanmaa )
- Geologian tutkimuslaitos Hannu Idman
Esiselvitys: kylpyturve- ja tupasvillakuidun hyödyntämismahdollisuuksia 1995 - 1997 (Leader Etelä-Savo)
Juvan ja Rantasalmen kunnat, PL 28, 51901 Juva
Marjut Suontausta 015 -7551402
- Kylpyturpeen ja tupasvillakuidun tutkimus yritystoimintaa varten
Turpeesta tuotteeksi 1998 - 1999 (Leader Etelä-Savo)
Juvan käsityökeskus, Marjo Ylönen
Juvantie 2, 51900 Juva, p. 015 - 451 870
- Turve- ja tupasvillakuidun hyödyntämiseen tähtäävä tutkimus Juvan ja Rantasalmen alueella. Turvetuotekoulutus yrityksille oman alueen raaka-aineen laajemman käytön mahdollistamiseksi jatkojalostuksessa. Pohjana kylpyturve- ja tupasvillatutkimuksen tulokset ja tuotteiden sopivuus alueen luomuideologiaan.
Turpeen moninaiskäyttö 1996 - 1997
Kultaturve Oy, Aila Blomberg
Teollisuustie 8, 09220 Sammatti,
p. 019 - 356 242, 09 - 302 620, 09 - 540 3384
- Tavoitteena maatilojen sivuelinkeinojen kehittäminen sekä yritystoiminnan vilkastuttaminen.
Suosta voimaa Leivonmäelle 1998
Leivonmäen kunta, Juhani Huttunen
41770 Leivonmäki, p. 014 -870 101
- Selvitettin hankkeen edellytykset. Selvityksen pohjalta aloitettiin hanke
Suosta voimaa, osa I 1998 - 2000
Leivonmäen kunta, Lea-Elina Nikkilä
41770 Leivonmäki, p. 014 -870 101
www.leivonmaki.fi/suostavoimaa
- Suomatkailun kehittäminen, suo-osaamiskeskuksen perustamismahdollisuuksien selvittäminen, suotuotteiden kehittäminen
Hoitoturve, osa I (1998) ja jatkoprojekti (1999 - 2000)
Kalajoen Matkailuinstituutti
Opintie 2, 85100 Kalajoki, p. 08 - 463 9419
Kaisa-Leena Korhonen
Opintie 2, 85100 Kalajoki
p. 08 - 463 9419, 040 - 722 6401, 040 - 703 5515
- Projektien tarkoitus on selvittää Ylivieskan seutukunnan turpeen nostoon soveltuvat suot ja omistajien halukkuus osallistua toimintaan. Lisäksi selvitetään potentiaaliset käyttäjät ja vientimahdollisuudet, kehitetään hoitoturpeen tuotteistusta ja tehdään soiden hyödyntämissuunnitelma matkailu- ja terveysmielessä.
Tupasvillan saatavuus ja laatu Seinänaapurialueella (Leader)
Toteuttaja Osuuskunta Pohjanmaan Nevavilla
Yhteyshenkilö Marja-Liisa Penttinen
Kauppatie 14, 60800 Ilmajoki
p. 06 - 424 7517
Keski-Pohjanmaan tupasvillaprojekti 1996 - 1998
Toholammin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Kaustisen ja Nivalan-Haapajärven seutukunnat.
Yhteyshenkilö projektinvetäjä Kaarina Korhonen,
p. 06 - 8315 652 (koti), 040- 513 8802
- Tavoitteena tupasvillalankaa, kankaita ja huovukkeita valmistava tuotantolaitos
Turve ja huopaprojekti
Anna-Kaarina Kalliokoski
Koulukatu 3, 61500 Isokyrö,
p. 06 - 472 4880, 040 - 730 06888
Turpeen jatkojalostushanke 1998 (Leader)
Megaturve Oy, Hannu Isokääntä,
Mustasaarentie, 86220 Merijärvi,
p. 08 - 477 172
- Projektissa tutkittiin turpeen käyttöä rakentamisessa korvaamassa muita eristemateriaaleja, esim. styroxia. Hakijoina oli kolme turvealan yritystä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa.
Esiselvitys: kylpyturve- ja tupasvillakuidun hyödyntämismahdollisuuksia
Jatkohanke: Tupasvillakuidun hyödyntäminen tekstiileiksi) 1997-1999
Juvan ja Rantasalmen kunnat Marjut Suontausta
PL 28, 51901 JUVA
015 - 755 1402
Etelä-Savo LEADER 6
Kylpyturpeen ja tupasvillakuidun tutkimus yritystoimintaa varten
Kylpyturve ja tupasvillakuitututkimus tehty, markkinointiselvitys ja tuotteistaminen jäivät tekemättä, turvetekstiilikoulutus käynnistynyt, toiminnan tukemista ja uusia yrittäjiä aktivoitava ja rohkaistava erit. hoitoturvetuotteiden osalta.
|
|
|
|
