Koristejäkälä
Jäkälää kerätään käsin kosteana tai märkänä sulanmaan aikana. Jäkälännoston vaaditaan maanomistajan lupa. Koristetarkoitukseen kerätään lähinnä palleroporonjäkälää. Hyvässä jäkälämetsässä jäkäläntuotto voi olla nelinkertainen puuntuotantoon verrattuna. Jäkäläyrittäjiä on pääasiassa Hailuodon, Vaalan ja Kalajoen alueilla. Suomessa kuivattua koristejäkälää on parhaimmillaan tuotettu noin 500 000 kiloa vuodessa.
Palleroporonjäkälä on vientituote, jota viedään Keski-Eurooppaan, Norjaan ja Japaniin. Myös kotimaassa olisi kysyntää käsityö-, sisustus- ja pehmustemateriaaliksi käytettävälle, pehmeäksi käsitellylle ja/tai värjätylle jäkälälle. Jäkälän kotimainen käyttö ja jatkojalostus on kuitenkin vielä vähäistä. Myös jäkälän vientimäärät ovat viime vuosina laskeneet rajusti, koska markkinoille on tullut muita korvaavia ulkomaisia koristemateriaaleja. Lisäksi suomalaisten jäkäläntuottajien välillä on kova kilpailu, mikä on laskenut jäkälän hintaa.
|
|
Poronjäkälän käyttö ja keruu
Taloudellisesti merkittävin Suomesta kerättävä jäkälä on palleroporonjäkälä (Kuva 72 kt). Sitä käytetään mm. kukkasidonnassa, hautaseppeleissä, koriste-esineissä, somistuksessa ja pienoismalleissa. Jäkälää kerätään sulan maan aikaan kosteana. Kuivina kausina keruualue joudutaan kastelemaan ennen nostoa. Nosto tapahtuu käsin mataliin laatikoihin; kerralla voidaan ottaa n. 20 - 30% kasvustosta. Näin keräten uusi nosto voidaan tehdä 5 - 7 vuoden kuluttua. Keruulaatikot kuivataan joko ulkona tai varastossa. Kuivaneet jäkälät muodostavat levyjä, jotka on helppo siirtää kuljetuslaatikoihin.
Jäkälää keruu on keskittynyt Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle. Vientiin menevä jäkälä kerätään pääosin Hailuodon, Vaalan, Utajärven ja Kalajoen alueelta. Alalla toimivasta muutamasta yrityksestä Polar Moos Oy on suurin. Alan liikevaihto yli 10 milj. mk ja työllistävyys muutamien täysipäiväisten lisäksi kesäisin runsaat 100 kerääjää. Poronjäkälä on yleensä viety käsittelemättömänä Keski-Eurooppaan, ja Saksa on ollut perinteisesti varma markkina-alue. Eniten jäkälää vietiin 1950- ja 1960-luvuilla ja viimeisin huippu oli 1970 (1 907 000 kg). 1990-luvulla vienti on vähentynyt noin kuudesosaan huippuvuosista. Tähän on vaikuttanut mm. Kauko-Idästä peräisin olevien kilpailevien luonnonmateriaalien lisääntynyt myynti, jäkälän tuonti esim. Venäjältä sekä käyttöperinteen hiipuminen. Suomen jäkäliköt ovat vähentyneet, mihin on vaikuttanut mm. porotalous.
|
|
Markkinat
Markkinatutkimusten mukaan käsitellylle ja värjätylle jäkälälle on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla monipuolisena käsityö-, sisustus- ja pehmustemateriaalina. Pehmeäksi käsitelty jäkälä on miellyttävää käsitellä eikä murene käytössä. Alan sisäinen kilpailu on ollut kovaa, joten yhteistyön lisääminen alalle on tärkeää. Jäkälä Vaala -projektissa etsittiin mukana oleville viidelle yritykselle uusia vaihtoehtoisia toimintamalleja mm. jäkälän tuotekehityksen kautta ja selvitettiin vientimahdollisuuksia mm. Alankomaihin, Italiaan, Saksaan, Itävaltaan ja Tanskaan. Saksassa jäkälän käyttö on vähentynyt, mutta muissa maissa ilmeisesti nousussa. Pääasiallinen käyttöajankohta jäkälälle on syksyn juhlapäivien aikaan. Keski-Euroopassa jäkälää käytetään lähinnä värjättynä ja kosteaksi käsiteltynä. Tämä jäkälän jalostus, mikä meillä on tähän asti ollut erittäin vähäistä, voisi hyvin tapahtua jo Suomessa. Jalostetun tuotteen markkinointi vaatii kuitenkin erilaiset jakelukanavat kuin raaka-aineen markkinointi. Tuotteiden ekologisuus on kaiken kaikkiaan tärkeä kriteeri Euroopassa. Tuotteiden pitäisi olla mahdollisimman vähän maatumattomia aineksia sisältäviä, ja värjäyksessä on pyrittävä käyttämään mahdollisimman luonnonmukaisia värejä. Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus on saattanut vähentää ainakin jossain määrin jäkälän vientiä Eurooppaan.
Myös islanninjäkälää käytetään jonkin verran koristetarkoituksiin ainakin Itävallassa. Sillä on käyttöä myös elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Jäkälät ovat tärkeitä myös parfyymiteollisuudessa, ja osa kalleimmista parfyymeista tehdään juuri jäkälistä, mm. sormipaisukarpeesta.
|
|
Esimerkkejä jäkäläprojekteista
Jäkälä Vaala -projektin esiselvitys (1997 - 1998) (Kainuun Leader)
Vaalan kunta, Matti Seppänen,
PL 12, 91701 Vaala,
p. 08 -536 0111 (9.11.1999)
Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry, Maarit Leinonen,
Lönnrotinkatu 1, 87100 Kajaani,
p. 08 - 629 211 (17.11.1999)
- Jäkälä Vaala -projektissa kartoitettiin lähinnä jäkälän riittävyyttä, jalostamisen edellytyksiä ja jäkälän kulkua maailmalla sekä elinkeinon tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Jäkälän käsittely -hanke 1998 - 1999 (Kainuun Leader)
Kainuun käsi- ja taideteollisuus ry, Maarit Leinonen, Lönnrotinkatu 1, 87100 Kajaani,
p. 08 - 629 211
- Hankkeessa keskityttiin jäkälän käsittely- ja värjäystekniikan selvittämiseen ja tutkimiseen sekä jäkälätuotteiden kehittelyyn ja markkinointikokeisiin kotimaassa. Kotimaan markkinoita löydettiin runsaasti käsitellylle jäkälälle.
Jäkälä-interreg 1997-1998
Kainuu INTERREG III KARJALA
Nord-Moos Oy / Markku Heikonen
Neittäväntie 818, 91780 NEITTÄVÄ
08-8108180, 0400-585819, 0400-137759
- Jäkälähankintayhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Karjalan tasavallan Kalevalan ja Louhen piirin kanssa. Jäkälän saannin turvaaminen Vaalan alueella tulevaisuudessa. Vuonna 2000 saatu ensimmäisen kerran jäkälää Karjalasta kahden vuoden byrokratiakiemuroiden jälkeen.
|
|
Kuinka ennen?
Poronjäkälää on perinteisesti käytetty ikkunoissa ulko- ja sisälasien välissä pitämässä poissa laseihin tiivistyvää kosteutta.
|
|
Sammal
Sammalen koristekäyttö
Sammalta käytetään nykyisin pääasiassa koristetarkoituksiin lähinnä kukka-asetelmien pohjana, köynnöksissä ja kuivakukkatöissä sekä sammalpalloissa. Sammal sopii myös kangaspuilla kudottaviin lyhyisiin kudonnaisiin (valmista työtä ei voi kääriä tukin ympärille). Tuoreita rahkasammalia käytetään jonkin verran pehmikkeenä elävien kasvien kuljetuksissa sekä kämmeköiden kasvatusalustana puutarhoilla. Sammalen keräys Suomessa kaupallisiin tarkoituksiin on erittäin vähäistä. Myöskin sammaltuntemus on yleisesti heikoissa kantimissa, joten tunnistus- ja keruuoppaan laatiminen olisikin tarpeen.
|
|
Sammalten keruu
Sammalten hyödyntäminen metsien hakkuualueilta sekä turvetuotantoalueilta ennen toiminnan alkamista olisi järkevää. Paras keruumetsä on tuore korpi. Jokamiehen oikeudet eivät koske sammalia, mutta tällaisilta hakkuualueilta keruulle saanee helposti luvan. Luonnonsuojelulliset seikat on otettava huomioon ennen keruun aloittamista, sillä sammalten joukossa on erittäin uhanalaisia lajeja.
Sammalta voi kerätä varhaisesta keväästä lumipeitteen tuloon asti, joten keruu voidaan ajoittaan kullekin sopivaan aikaan. Marraskuulla kerätty sammal saadaan sopivasti joulumarkkinoille. Sammalen pakkaukseen sopii hyvin matalareunainen pahvilaatikko, jossa on ilmareikiä. Suurilla keruualueilla voi olla järkevää tehdä telineistä ja muovikatteesta välivarasto metsään. Kosteat sammalet joudutaan kuivattamaan irrallaan tai myyntipakkauksessa. Sammal on hyvä säilyttää ulkoilmassa sateelta ja valolta suojattuna. Jäätyminen ei haittaa, ja sammal on sulatuksen jälkeen taas käyttökelpoista. Sammal ei myöskään homehdu antibioottisten ominaisuuksiensa vuoksi.
|
|
Markkinat
Sammalta ei juurikaan saa kukkatukuista, ja kukkakauppiaat käyttäisivät mitä ilmeisemmin enemmän sammalta, jos sen hankkiminen olisi helpompaa. Eniten kysyntää on tummanvihreälle sammalelle; lisäksi haluttuja ovat muut vihreät sävyt sekä punertavat sammalet. Kallioilla kasvaville matalille sammalille olisi menekkiä, mutta niiden kerääminen jättää liian näkyvät jäljet luontoon. Suurin osa kukkakauppiaista kerää tai kerätyttää itse tarvitsemansa sammalen. Sammalen hyödyntämismahdollisuuksia sekä vientiä Saksaan ja Hollantiin on selvitetty vuosina 1995 – 1997 Jussi Kammosen toimesta. Kartoituksen perusteella sammalelle olisi menekkiä sekä Suomessa että ulkomailla. Suomeen tuodaan vähäisessä määrin sammalta myös ulkoa.
|
|
Kirjallisuutta
Koponen, T : Koristesammalen keruun ja myynnin järjestäminen. Moniste 1990.
|
|
Esimerkkejä sammalprojekteista
Sammaleen tuotanto ja käyttö koristetarkoitukseen 1995 - 1996
(Ytr Kanta-Häme)
Kammonen Jussi, Frankenhauser Olga
Kokintie 339, Koski TL
p. 02 -484 2535
- Selvitys sammaleen koristekäytön nykytilanteesta ja sammaleen käytön mahdollisuuksista elinkeinoksi. Kyselytutkimuksella saatiin suuntaa-antavia tietoja sammaleen käytöstä koristeena Suomen markkinoilla; Schleswig-Holsteinin ja Hampurin alueilta saatiin koristemateriaaliyritysten yhteystietoja.
Koristesammaleen hyödyntäminen ja vienti 1995 - 1997
Yhteyshenkilö Jussi Kammonen, Kokintie 339, 31500 Koski TL
p. 02- 4842533
|
|
Kuinka ennen?
1900-luvun alkupuolella kuivattu seinäsammal sekä myös korpikarhunsammal olivat tärkeää materiaalia rakentamisessa: niitä käytettiin eristeenä lattiapohjissa, tilkkeenä hirsien välissä ja sidostekuituna savirappauksissa. Karhunsammalesta on myös. valmistettu kynnysmattoja ja harjoja. Palomuurin eristämisessä hyödynnettiin pitkää ja sitkeää isonäkinsammalta. Rahkasammalta on käytetty kuivattuna patjojen eristeenä ja mm. lasten vaipoissa. Myös navetassa eläinten alla kuivikkeena sillä on ollut käyttöä. Antibioottisten ominaisuuksiensa vuoksi sammalsiteitä käytettiin haavojen parantamiseen ensimmäisen maailmansodan aikana mm. Saksan sotasairaaloissa ja muuallakin Euroopassa apuna haavoittuneiden kuljetuksissa. |
|
|
