Luonnon koriste- ja käsityömateriaaleista ansioita ja silmänruokaa -hanke
TIESITKÖ, ETTÄ SUOMEN METSISSÄ PIILEE PALJON HYÖDYNTÄMÄTTÖMIÄ, MUTTA ARVOKKAITA LUONNONMATERIAALEJA?
|
|
 Havut, risut, tuohi, kaarna, kävyt, oksat, paju, sammal, kaisla, kivet, varvut, jäkälät ja lieot ovat haluttua materiaalia käsityöalalla, floristiikassa ja somistuspalveluissa.
Miksi tuoda näitä monikäyttöisiä luonnontuotteita ulkomailta, kun niitä saa runsain mitoin ja ulkomaista tuotantoa laadukkaampana Suomen omista metsistä?
|
|
Kilpailussa ulkomaista tuotantoa vastaan menestytään tuotteiden laadulla, toiminnan asiakaslähtöisyydellä ja uutta teknologiaa hyödyntämällä. Vuonna 2005 tehdyn toimiala-analyysin mukaan luonnontuotealan kasvunäkymiä pidettiin varsin hyvinä. Myös kuluttajien ympäristötietoisuus on kasvamassa, mikä lisää mahdollisuuksia tämän alan kehittymiselle. Kotimaisia luonnonmateriaaleja käytettäisiin enemmän, mutta niitä ei toistaiseksi ole juurikaan saatavilla.
|
|
 Käynnistämässämme napAKKA-hankkeeseen kuuluvassa osa-hankkeessa ”Luonnon koriste- ja käsityömateriaaleista ansioita ja silmänruokaa” etsimme luonnontuotteiden keräämisestä, jalostuksesta tai ostamisesta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä. Olet sitten maaseudun asukas, maanomistaja, kukkakauppias tai muuten asiasta kiinnostunut, olet tervetullut toimintaan mukaan!
Hankkeen päätavoitteena on tuoda esille luonnon käsityö-, koriste- ja floristiikkamateriaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä, selvittää toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä sekä koota alaan liittyviä yhteistyöverkostoja. Kysyntää selvitetään materiaaleja käyttävistä yrityksistä. Uusien ideoiden herättämisen lisäksi tavoitteena on, että hankkeen aktivoimana syntyy pitkäjänteistä ja sitoutunutta erikoisluonnontuotteiden keruutoimintaa ja yhteistyötä.
Katso lisätietoa hankkeen toiminnasta.
|
|
Koristemateriaaleja käyttävät harrastajien lisäksi mm. kukkakaupat ja -tukut, hautaustoimistot, erilaisten juhlatilaisuuksien järjestäjät kuten pitopalvelut ja ravintolat. Kuivattuja materiaaleja myydään sisustusliikkeissä ja ne sopivat myös postimyyntiin. Luonnonmateriaaleja myyvät tai käyttävät myös käsityöyritykset ja –myymälät. Oppilaitoksilla sekä kurssien ja kerhojen järjestäjillä on kasvavaa kiinnostusta materiaalien hankintaan. Tulevaisuudessa alalla tulisi olla mahdollisuus saada käyttöön laadukasta kotimaista luonnonmateriaalia ja luonnontuotteiden kerääjillä ja jatkojalostajilla puolestaan mahdollisuus saada tuloja keräämisestä ja jalostuksesta.
|
|
Hankkeen toteuttajana toimii Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry. Toteutuksessa yhteistyökumppaneita ovat mm. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen ja Mikkelin yksiköt, alueen 4H-yhdistykset ja oppilaitokset sekä muut alan asiantuntijat. Olemalla mukana hankkeessa kuulet aiheesta lisää ja pääset osalliseksi yhteisistä tapaamisista, teemapäivistä ja tutustumismatkoista.
|
|
Luonnon koriste- ja käsityömateriaaleista ansioita ja silmänruokaa -hankkeen toiminta-aluetta ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Nurmo, Seinäjoki ja Ylistaro. Projekti kestää 23.11.2007 saakka. Hankkeen tapahtumiin osallistuvilta peritään noin 10–20 euron tapahtumakohtainen osallistumismaksu.
Hanke on osa Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n hallinnoimaa, ESR-rahoitteista napAKKA-hanketta.
Tule mukaan tähän monien mahdollisuuksien hankkeeseen!
|
|
|
|
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n hallinnoiman ESR-rahoitteisen napAKKA -välittäjäorganisaatiohankkeen osahankkeen
Luonnon koriste- ja käsityömateriaaleista ansioita ja silmänruokaa -hanke
S02021/01
POIMINTOJA HANKKEEN LOPPURAPORTISTA
Toteuttamisaika 5.6.2006 – 23.11.2007
Toteuttaja Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry
Projektipäällikkö Juha Rutanen
Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki
puh. 040 5737 568, 06-4213 336
fax 06-4213 301
juha.rutanen@helsinki.fi
www.luontoyrittaja.net/napakka
1 Hankkeen taustaa
Erikoisluonnontuotteiden koriste-, käsityö- ja floristiikkakäytön pohjalta on mahdollista luoda uutta yrittäjyyttä ja ansiotoimintaa maaseudulle. Kiinnostus luonnonmateriaalien käyttöön kasvaa jatkuvasti keinotekoisten materiaalien sijaan. Suomeen tuodaan vuosittain merkittäviä määriä luonnonmateriaaleja, joista osa olisi realistisesti mahdollista korvata kotimaisella keruulla ja tuotannolla. Toistaiseksi mahdollisuuksista ei ole ollut riittävästi tietoa eikä toiminnasta kiinnostuneista ja tarvittavista yhteistyökumppaneista ole tietoa. Alan kehittämispotentiaali ja -tarpeet olivat tämän Luonnon koriste- ja käsityömateriaaleista ansioita ja silmänruokaa -kehittämishankkeen perusteena.
Hanke sai rahoituksen Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n hallinnoiman ESR-rahoitteisen napAKKA -välittäjäorganisaatiohankkeen osahankkeena. Osahanke toteutettiin Seinäjoen seudulla: Seinäjoen, Nurmon, Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan ja Ylistaron kunnissa. Hanke toteutettiin ajanjaksolla 5.6.2006 – 23.11.2007.
2 Hankkeen tavoitteet, toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
Tavoitteet
Hankkeen päätavoitteena oli tuoda esille luonnon käsityö-, koriste- ja floristiikkamateriaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä, selvittää toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä sekä koota alaan liittyviä yhteistyöverkostoja. Kysyntää selvitetään materiaaleja käyttävistä yrityksistä. Uusien ideoiden herättämisen lisäksi tavoitteena oli, että hankkeen aktivoimana syntyy pitkäjänteistä ja sitoutunutta erikoisluonnontuotteiden keruutoimintaa ja yhteistyötä.
Toiminta
Hankkeen tiedotus hoidettiin mm. hankkeelle tehdyn esitteen ja nettisivujen avulla. Nettisivuille (www.luontoyrittaja.net/napakka) koottiin hankkeen materiaalia, Lisäksi toiminnasta tiedotettiin osallistujille ja eri verkostojen kautta sähköpostitse sekä tarvittaessa kirjepostituksin. Muutamista teematilaisuuksista ilmoitettiin ilmoituksella Etelä-Pohjanmaa -lehdessä, jonka levikki kattaa koko hankealueen. Muutamista koulutuksista laadittiin tiedote tiedotusvälineille.
Hankkeen toimintaan ja sen järjestämiin teematilaisuuksiin osallistui kerrallaan tavallisesti 15–30 henkilöä. Osallistujat oli tyypiteltävissä neljään, määriltään suunnilleen samansuuruiseen ryhmään: kukkakauppiaat ja kukkakaupoissa työskentelevät, oppilaitoksissa ja 4H:ssa työskentelevät kouluttajat, keruutoiminnasta ansiomielessä kiinnostuneet sekä alan harrastajat. Merkittävä joukko osallistujia oli mukana liki kaikissa tapahtumissa, osa mikäli ajankohta sopi työkiireisiin yms. Osallistujat olivat liki kaikki naisia. Hankkeen kuluessa selvitettiin kahteen kertaan paperikyselyllä osallistujien kehittämistarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Palautetta selvitettiin myös teematilaisuuksien avulla. Toimintaa suunnattiin sekä osallistujien tarpeiden sekä asiakaskentältä selvitetyn kiinnostuksen / kysynnän mukaan.
Hankkeen avaustilaisuus järjestettiin Ilmajoella, maatalousoppilaitoksella tiistaina 26.9.2006 klo 18.00–21.00. Osallistujia oli noin 30. Tilaisuudessa luonnonmateriaalien mahdollisuuksia esitteli floristi Seija Viitanen, RantaSeiri Oy. Työnäytöksen ja tuotenäyttelyn avulla esiteltiin vinkkejä materiaalien käyttöön.
Havuista ja joulukuusista ansioita? –tilaisuus järjestettiin Seinäjoella Marttilan Tallissa 28.11.2006 klo 17.30–21.00. Osallistujia oli noin 11. Havujen keruusta, laatuvaatimuksista ja markkinoista sekä alan näkymistä kertoi Joulupuuseura ry:n hallituksen jäsen, luontoyrittäjä Jarmo Sirola (Tree Farm, Kiikoinen). Joulun kynnyksellä paneuduttiin joulupuihin.
Metsäfloristiikan uudet tuulet! Pajusta ja risuista kukka-asetelmien pohjat -tilaisuus järjestettiin Seinäjoella Järjestötalolla 28.3.2007 klo 17.00–21.00. Osallistujia oli noin 16. Tilaisuudessa perehdyttiin käytännössä tuotteiden valmistukseen, materiaaleihin ja perustekniikoihin, ideoitiin tuotteita sekä paneuduttiin jokamiehenoikeuksiin alan kannalta. Kouluttajana toimi luonnonvarakouluttaja Aira Wikman Vilman luontoyrityksestä Lempäälästä.
Opintoretki pajujen, havujen ja muiden luonnonmateriaalien käytöstä ja keruusta järjestettiin tiistaina 29.5.2007. Osallistujia oli 8. Retkellä käytiin Sunniemen pajutilalla Porissa ja Tree Farmilla Kiikoisissa. Bussimatkan aikana toimi kouluttajana luonnonvarakouluttaja Aira Wikman Vilman luontoyrityksestä Lempäälästä.
Retkeilyn ohjelma ja aikataulu
8.00 Lähtö Seinäjoelta, Seinäjoki-Areenan parkkipaikka (matkalta kyytiin tarvittaessa Ilmajoelta, Kurikasta ja Jalasjärveltä)
9.15 Parkano, Aira Wikman aloittaa luonnonmateriaaleista: materiaali- ja tuotenäytteisiin tutustuminen, luonnonmateriaalien keruu ja varastointi
11.00 Sunniemen pajutila, Pori, Seija Viitanen: Pajutilan, luonnonmateriaalien ja tuotteiden esittely. Ostosmahdollisuus. Tutustu myös: http://www.sunniemenpajutila.fi/
Esittelyn lomassa omakustanteinen lounas pajutilalla (7 e)
13.30 Matka jatkuu kädentaitoharjoitteen merkeissä
14.30 Tree Farm, Kiikoinen, Jarmo Sirola: Tervetulokahvit ja tilan esittely, luonnonmateriaalien keruu ja varastointi käytännössä, havut, joulukuuset, aurausviitat, tuohi yms.
16.15 Aira Wikman maastokohteessa: Mitä luonto meille tarjoaa?
17.00 Matka jatkuu
18.15 Pysähdys Parkanossa
19.30 Paluu Seinäjoelle
Pajusta, risuista ja osmankäämistä kukka-asetelmien koristeita -tilaisuus järjestettiin Seinäjoella Kansalaisopistolla 28.8.2007 klo 17.30–21.00. Osallistujia oli noin 17. Tilaisuudessa perehdyttiin käytännössä tuotteiden valmistukseen, materiaaleihin ja perustekniikoihin. Koulutuksessa valmistettiin esimerkiksi sydämiä, tähtiä, luutia ja pikkulintuja eri materiaaleista. Kouluttajana toimi luonnonvarakouluttaja Aira Wikman Vilman luontoyrityksestä Lempäälästä.
Varvuista, sormipaisukarveesta ym. luonnonmateriaaleista koristeita ja tuotteita -tilaisuus järjestettiin Seinäjoella Marttilan koululla 30.10.2007 klo 17.15–21.00. Osallistujia oli noin 19. Tilaisuudessa perehdyttiin käytännössä tuotteiden valmistukseen, materiaaleihin ja perustekniikoihin. Koulutuksessa valmistettiin esimerkkituotteita eri materiaaleista. Lisäksi koulutuksessa käytiin läpi esimerkkejä luonnonmateriaalituotteiden käsittelyketjusta, varastoinnista, pakkaamisesta ja hinnoittelusta. Kouluttajana toimi luonnonvarakouluttaja Aira Wikman Vilman luontoyrityksestä Lempäälästä.
Luonnonmateriaalit floristiikassa -tilaisuus järjestettiin Seinäjoella lukiolla 17.11.2007 klo 10.15–14.30. Osallistujia oli noin 20. Tilaisuudessa tarkasteltiin, mitä mahdollisuuksia luonnonmateriaalit tarjoavat kukkasidonnassa ja tulonlähteenä sekä mitä uusia ideoita voisi löytyä syksyn ja joulun ajan somistukseen? Luonnonmateriaalien mahdollisuuksia ja toiminnan vaatimuksia esitteli floristi Taisto Taskinen Helsingistä. Työnäytös sekä luonnonmateriaalien ja puolivalmisteiden tuotenäyttely antoivat vinkkejä materiaalien käyttöön. Lisäksi kerroimme materiaalien keruusta ansiolähteenä, kysynnästä ja hinnoittelusta.
Seinäjoen seudun kukkakauppiaiden haastattelut
Hanke toteutti alkuvuodesta 2007 Seinäjoen seudun kaikille kukkakaupoille haastattelut kiinnostuksesta luonnonmateriaalien käyttöön ja hankintaan. Tulosten perusteella noin puolet alueen kukkakaupoista on kiinnostunut hankkimaan valmiita kransseja, kranssipohjia (havu, risu, sammal, jäkälä), kimpunpohjia, koristetikkuja asetelmiin ja kimppuihin, asetelmapohjia sekä valmiita tuotteita tilakoristeluihin (pajusarvet, risumaljakot, sermit). Tuotteita ja materiaaleja hankitaan, jos niiden hinta, laatu ja toimitukset ovat kohdallaan. Hankkeen muun toiminnan yhteydessä tuli lisäksi esille kysyntää köynnöshavusta ja mustikanvarvuista. Tarpeista tiedotettiin hankkeeseen osallistuville.
Lokakuun 2007 teematilaisuudessa hinnoiteltuja tuotteita (tukkuhintoina)
Lokakuussa pidetyssä teematilaisuudessa läpikäytiin hankkeen aikana kehiteltyjä tuotteita ja materiaaleja sekä arvioitiin niiden tukkuhintoja keruun ja valmistuksen aika- ja kulumenekin perusteella:
Mustikanvarvut, 50 kpl nippu 3-5 e
Puolukanvarvut, 50 kpl nippu 5 e
Kanerva, 50 kpl nippu 3-5 e
Sormipaisukarveoksat, 5 kpl 2,50-3,00 e
Kranssipohja, eri muodot 5-7 e
Sydänkukkatikku 2,5 e
Korpikarhunsammallintu, tikku 2,5 e / kpl
Männynkävyt, 25 / 50 kpl 2 e / pussi
-rautalangoitettu
Kuusenkävyt, 25 / 50 kpl 2 e / pussi
Pajutikkunippu, 50 / 100 kpl 1-2 e / nippu
-pituus 10, 15, 20 cm
Pajuspiraali, 5 kpl nippuina 2,5 e / kpl
Pajurinkulat, 10 kpl nippuina 3-4 e
Hinnoittelun osalta todettiin, että tarvitaan tarkempaa tietoa keruuseen menevästä ajasta ja kustannuksista sekä kokemusta harjaantuneen työntekijän käyttämästä ajasta sarjatyönä ja ammattimaissa työskentelytiloissa tapahtuvassa tuotevalmistuksessa. Koneellistamisen mahdollisuuksia on myös syytä selvittää. Näin tuotteiden kappalehintoja olisi mahdollista tarkentaa ja mahdollisesti saada alennettua.
Palautteen saamiseksi tehdystä tuotekehittelystä sekä hinta-arvioiden selvittämiseksi päätettiin toteuttaa esittely- ja haastattelukierros hankealueen kukkakauppoihin.
Luonnonmateriaalihaastattelujen yhteenveto
Käydyt 9 kukkakauppaa valittiin tammikuussa 2007 suoritettujen haastattelujen perusteella. Näissä yrityksissä oli noussut eniten esille kiinnostus luonnonmateriaaleihin ja niiden käyttöön. Yrityksissä oli osoitettu kiinnostusta mm. kranssien ja kranssipohjien, kimpun- ja asetelmapohjien sekä koristetikkujen hankkimiseen. Lisäksi yrityksissä oli kiinnostusta käyttää nykyistä enemmän mm. mustikan varpua, katinliekoa ja sammalta.
Haastattelukäyntien materiaali- ja tuotenäytteiksi valittiin hankkeen koulutustilaisuuksissa käsiteltyjä, ideoituja ja valmistettuja esimerkkejä. Osa näytteistä hankittiin Vilman Luontoyrityksestä ja osa kerättiin itse. Esimerkeistä käytiin läpi mm. hinnoittelua ja pakkaamista koulutusillassa. Näytteinä oli mm. erilaisia kukkatikkuja, mustikanvarpunippuja, sormipaisukarveoksia ja -pohjia, pajumansetteja, -renkaita ja -tikkuja sekä langoitettuja käpyjä.
Haastattelukäynneillä selvitettiin näytteiden kiinnostavuutta, kehittelytarpeita, pakkauskokoa ja ostohintaa Etelä-Pohjanmaalla sekä yleisesti alan kehittämismahdollisuuksia ja -keinoja.
Kiinnostavimmat tuotteet
Tuote Pakkauskoko Ostohinta-arviot
Pajuspiraali 10-20-50 kpl nippuina 0,50-1,00-1,50 e /tikku
(tikku)
Sammallintu (tikku) 10 kpl nippu 0,50-1,00-1,50 e / tikku
Pajurisusydän (tikku) 10 kpl nippu 1,00-1,50 e / tikku
Sormipaisukarveoksa-
sydän (tikku, pieni) 10 kpl nippu 1,00-1,50 e / tikku
Sormipaisukarveoksa-
sydän (tikku, iso) 10 kpl nippu 2,00 e / tikku
Pajurisuluuta (tikku) 10 kpl nippu 1,00 e / tikku
Pajunkuori”keihäs” 10 kpl nippu 1,00-1,50 e / tikku
Mustikanvarpunippu 4-6 e / nippu
50 varpua / nippu (min 25 cm)
Sormipaisukarveoksa-
pohja, muotoiltu sydän 1 kpl 5-7 e / kpl
Sormipaisukarveoksa-
pohja, kranssipohja 1 kpl 3-5 e / kpl
Esimerkiksi langoitetut kävyt tai pajutikut ja -renkaat eivät herättäneet merkittävästi kiinnostusta.
Keskusteluissa tuli esille, että maakunnassa tarvitaan luonnonmateriaalien käytön suhteen asennemuutosta ja -muokkausta. Luonnosta saatavia ”ilmaisia risuja” on vaikea saada myydyksi. Jotkut tuotteet sopivat mm. erähenkisille. Asiakkaat haluavat erikoisuuksia, kimallusta ja värejä kukkakauppiaiden mukaan. Luonnonmateriaalien nähtiin kuitenkin olevan hiljalleen nousussa. Tällä hetkellä parhaat mahdollisuudet nähtiin isommissa kaupungeissa, Seinäjoellakin.
Haastatelluissa liikkeissä merkittävä määrä luonnonmateriaaleista (mm. sammalet, kävyt, havut, lieot, varvut) kerättiin itse tai hankittiin lähipiiristä. Omalla keruulla oli taloudellista merkitystä maaseudun kukkakaupoille, koska esimerkiksi markettien kautta on tarjolla erilaisia asetelmia halpaan hintaan. Tukusta ostettiin esimerkiksi mustikan varpuja joko ulkomailta tuotua tai satunnaisesti 4H:n tukun kautta toimittamana. Tukkujen kautta hankittiin mm. ulkomailta tuotuja paju- ja sammaltuotteita (esimerkiksi sammalmansetteja). Keinotekoisten kukkatikkujen ja spiraalien käyttö oli myös yleistä.
Tuotteiden ostoon nähtiin olevan tarvetta ja mahdollisuuksia erityisesti sesonkien yhteydessä. Tarvetta kukkakauppiaat näkivät kukkatikuille, varvuille, erilaisille kransseille sekä sidonta- ja asetelmien pohjille. Puolivalmisteiden tulisi olla yksilöllisiä ja muotoiltuja, jotta ne erottuisivat mm. tuontitavarasta. Kiinnitys- ja ripustuskoukut voisivat olla valmiina. Osa materiaalista olisi mahdollista värjätä, esimerkiksi varvut ja osa kukkatikuista. Sormipaisukarvekranssien ympärillä voisi joidenkin kommenttien mukaan olla värillisiä nauhoja. Esimerkiksi sormipaisukarve nähtiin suurelta osin joulutuotteena. Myös mustikan varpujen tarve painottuu joulun edelle.
Keruun ja luonnonmateriaalien tarjonnan toivottiin olevan pitkäjänteistä, ammattimaista ja kannattavaksi mietittyä. Laadun tulee olla tasaista, ja toimitusten varmoja. Tuotteiden osalta olisi saatava aikaan sarjatuotantoa. Tekniikkaa olisi kyettävä käyttämään apuna.
Tukkujen kautta toimittaminen nähtiin kätevänä, mutta tämän ”välikäden” nähtiin myös nostavan kustannuksia ja heikentävän kannattavuutta. Ratkaisuna esitettiin esimerkiksi noin kuukausittain tapahtuvaa suoraa toimitusta suoraan liikkeisiin. Hintatason ja kysynnän arveltiin olevan myyjille parempia isoimmissa kaupungeissa.
Tuotteita ja materiaaleja arvioitiin lisäksi hankkeen viimeisessä teematilaisuudessa floristi Taisto Tammisen toimesta. Useille materiaaleille löytyi käyttömahdollisuuksia, mutta tuotekehityksessä hän näki edelleen tehtävää. Hän korosti innovatiivisuutta ja uudenlaista tuotekehittelyä, jossa muotoilun tulee olla mukana. Kotikutoisuus olisi saatava pois. Pakkaukseen ja pakkauskokoon on kiinnitettävä huomiota mm. käyttömäärien perusteella. Pyöreän kranssin on todella oltava pyöreä eikä soikea. Avainsanoja olivat mm. viimeistely, hinta-laatu -suhde, saatavuus, tasalaatuisuus ja innovatiivisuus. Tuotevastuu on otettava tuotekehityksessä huomioon. Tuotteen tulisi olla mielellään monikäyttöinen. Koneitten mahdollisuudet olisi syytä selvittää. Värjäyksessä voisi käyttää esim. maavärejä. Esille nousseita tuote-esimerkkejä olivat mm. erilaiset ”hässäkät” risusta, heinistä tai pajusta kukka-asetelmien pohjaksi sekä maaväreillä värjätty pilkottu olki tms. sientä peittävänä materiaalina.
Tavoitteiden saavuttaminen
Hanke onnistui varsin hyvin tuomaan monipuolisesti esille luonnon käsityö-, koriste- ja floristiikkamateriaalien mahdollisuuksia ansionlähteenä, yrittäjyydessä ja tuotekehityksessä sekä selvittämään toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja yrityksiä. Tiedotus tavoitti alasta kiinnostuneita kattavasti monien verkostojen ja välineiden avulla. Tiedotusvälineitä ei saatu riittävästi innostumaan jutun tekoon hankkeen tapahtumista, mutta sinällään luonnonmateriaalit olivat muutoin esillä samoihin aikoihin mm. alueen lehdissä.
Hanke kokosi teematilaisuuksien yhteydessä toimintaan liittyviä eri osapuolia yhteen, mistä oli apua työpajatyyppisessä tuotekehittelyssä, ihmisten tutustumisessa sekä vuorovaikutuksen lisääntymisessä, mutta varsinaisia alaan liittyviä yhteistyöverkostoja ei vielä saatu syntymään. Osin tämä johtui myös osallistujien varovaisuudesta ylittää kynnyksiä uuteen toimintaan astumiseksi. Tämä askel olisi tuonut kysynnän herättämää vetoa verkostojen muodostumiseen.
Hanke herätti uusia ideoita ja ajatuksia, myös synnytti tuotteita. Hanke onnistui selvittämään hyvin alueellista kysyntää ja jonkin verran myös valtakunnallista kysyntää. Hanke ei ainakaan merkittävässä määrin saanut hankeaikana käynnistettyä luonnonmateriaalien keruutoimintaa. Useita henkilöitä kuitenkin ilmoittautui keruutoimintaan. Näiden tarjonnasta ei ollut kuitenkaan vielä mahdollista laittaa tietoja esille yhdistyksen internetiin luomalle luontotuotteiden markkinapaikalle www.aitoluonto.fi. Palvelu on kuitenkin jatkossa kerääjien käytettävissä.
4 Hankkeen tulosten arviointi
Hanke sai koottua ja sitoutettua osallistumiseen kohtuullisen joukon (noin 20 henkilöä) alasta kiinnostuneita henkilöitä. Aiheen esille nostaminen sai hyvää palautetta ja kannustusta alueen kukkakauppiailta, mutta kiireiden takia heidän osallistumisensa ei ollut useinkaan mahdollista. Keskustelua keinotekoisten ja ulkomailta tuotujen materiaalien käytöstä ja uusia ajatuksia saatiin kuitenkin syntymään mm. suorien yhteydenottojen kautta. Luonnonmateriaaleja haluttiin suosia, joskin alueellisen kysynnän osalta oli vielä selviä rajoitteita. Tuotenäytteiden ja teematilaisuuksien kautta voi kuitenkin syntyä kukkakauppojen tarjontaan uusia luonnonmateriaaleja hyödyntäviä tuotteita.
Teematilaisuuksien järjestelyissä, aihevalinnoissa sekä kouluttajien valinnoissa onnistuttiin. Teematilaisuuksien työpajat, joihin osallistui kukkakauppojen työntekijöitä, käsityöharrastajia ja luonnonmateriaalien käytön hallitsevia osoittautuivat toimivaksi työmuodoksi mm. näkemysten ja kokemusten vaihdon ansiosta. Tämä auttoi mm. tilaisuuksien tuotekehittelyssä, josta oli tuloksen useita alueen kukkakauppoja kiinnostavia tuotteita.
Hankkeeseen osallistuneet kouluttajat oppilaitoksista ja 4H:sta saivat opastusta luonnonmateriaalien käyttömahdollisuuksista, keruusta, työtekniikoista ja ansaintamahdollisuuksista. Lisäksi esille tuli yhteyksiä asiantuntijoihin ja vierailukohteisiin, joita saatujen tietojen mukaan aiottiin käyttää omissa toimissa apuna.
Keruusta ansaintamielessä kiinnostuneet saivat perustietoa luonnonmateriaalien mahdollisuuksista ja toiminnan kehittämistyössä vaikuttavista tekijöistä. Esille nousi tuotemahdollisuuksia, tiedonlähteitä, yhteistyötahoja, markkinoita ja hinta-arvioita sekä kriittisesti tarkasteltavia kysymyksiä. Hanke poisti ensimmäisiä kompastuskiviä sekä madalsi näiltä osin kynnystä toiminnan kehittämisen jatkotyöhön.
Kynnys toiminnan aloittamiseen ansaintamielessä vaikutti tällä uudella alalla vielä melko korkealta. Toiminnassa olisi tähdättävä varsin varhaisessa vaiheessa suurten kaupunkien markkinoille sekä niiden vaatimiin tuote- ja laatuvaatimuksiin. Keruusta kiinnostuneet eivät ilmeisesti hankkeen aikana näitä kynnyksiä ylittäneet. Tässä olisi ilmeisesti tarvinnut henkilökohtaisempaa ohjausta, selvittelyjä ja räätälöityjä kehittämistoimia. Peruseväät jatkotyöhön kuitenkin annettiin.
Hankkeen toteutusta, teema-aiheiden valintaa sekä asiantuntijoiden selvittämistä auttoivat hankevetäjän ja toteuttajaorganisaation valtakunnalliset yhteydet alan toimijoihin. Alan kehittämisestä vaihdettiin kokemuksia mm. valtakunnallisilla luonnontuotepäivillä. Hankkeen toteutusta häiritsi erityisesti hankkeen loppupuoliskolla hankevetäjän toimiminen sivutoimisesti. Tämä häiritsi mm. osallistujien yksilöllistä ohjausta ja näiden tarvitseman verkoston kehittelyä. Toisaalta ratkaisevampaa oli osallistujien varovaisuus tarttua esille nostettujen mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja tarkempaan analysointiin.
5 Kehittämisehdotukset ja jatkotoimet
Luonnon käsityö- ja koristemateriaalien kehittämistavoitteena tulee jatkossa olla, että luonnonmateriaaleja ja tuotteita on saatavilla, niitä käytetään ja arvostetaan. Alalla tulee toimia laajana verkostona, koska kaikkiin kehittämistarpeisiin alueellinen toiminta ei riitä. Yrittäjyydessä ja kehittämistyössä tarvittava tieto ja osaaminen tulisi olla koottuna ja tiedonkulun toimia. Yrittäjyyttä ja alan kehittämistyötä helpottaisivat luonnonmateriaalien keruuohjeet ja laatumääritelmät eri materiaaleille sekä helposti saatava tieto alan asiantuntijoista.
Kehittämistyössä tulee jatkaa toimia, joiden avulla kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Materiaalien käyttöä suosivaa trendin voidaan vahvistaa koulutusten ja eri ryhmille tehtävien esittelyjen avulla, lisäksi tarvitaan tietoa lehtiin ja kampanjoita. Muotoilu ja teknologia tulee saada tuotekehitykseen vahvasti mukaan. Toiminnan laajentaminen vaatii yhteistyön tiivistämistä metsätalouden kanssa.
Seinäjoen seudulla toiminnan kehittämisestä aidosti kiinnostuneille tulisi kyetä tarjoamaan tuettuja mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja markkinoiden tarkkaan selvittämiseen mm. pääkaupunkiseudulla sekä liiketoimintamallin kehittämiseen. Edellytyksenä on henkilöiden nykyistä vahvempi sitoutuminen yritystoiminnan kehitystyöhön. Lisäksi edelleen tarvitaan tietoa lisääviä ja asenteita muokkaavia tilaisuuksia mm. alueen kukkakauppiaille. Omalta osaltaan hankkeen koulutuksiin osallistuneet oppilaitosten ja 4H-järjestöjen edustajat jatkavat tiedon levitystä omissa koulutuksissaan ja toiminnoissaan.
Napakka-hankkeen toimintamalli osoittautui varsin toimivaksi ja jouhevaksi tavaksi tarttua erityiskysymyksiin, jotka herättelyn ja toimijoitten yhteen saattamisen jälkeen jatkossa saattavat tarjota uusia mahdollisuuksia ja tarvita laajempaa kehittämistyötä.
|
|
|
