 Suomessa kasvaa noin 50 erilaista luonnonvaraista marjalajia. Näistä 37 on syötäväksi kelpaavia. Suurin osa näistä lajeista kasvaa harvakseltaan eteläisimmässä Suomessa. Kotitalouksien ja kaupan tarpeisiin kerätäänkin pääasiassa 16 lajia. Näistä tärkeimmät ovat puolukka, mustikka, lakka, vadelma, karpalo, ja mesimarja. Muita marjataloudellisesti tärkeitä lajeja ovat mm. tyrnin, pohjanvariksenmarjan, juolukan, katajan, pihlajan ja ahomansikan marjat.
Muiden syötävien luonnonmarjojen taloudellinen merkitys on pienempi. Merkittävin näistä on ehkä variksenmarja, jonka kaupallinen poiminta on ollut viime aikoina kasvussa. Variksenmarjan vuotuinen sato on noin 250 milj. kiloa. Suurimmat sadot ovat Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa. Vadelman, juolukan, karpalon ja pihlajanmarjan sadot ovat kymmeniä miljoonia kiloja. Niistä kaupalliseen käyttöön menee kuitenkin vain muutamia kymmeniä tuhansia kiloja. Tyrniä ja mesimarjaa puolestaan kaupalliseen käyttöön tulee keskimäärin 5000 kiloa vuosittain. Niiden kokonaissatomäärät ovat vuodessa muutamia kymmeniä tuhansia kiloja. Osa mesimarjasta menee vientiin mm. alkoholiteollisuuden tuotteissa. Mesimarjan heikko saatavuus rajoittaa kuitenkin sen taloudellista merkitystä (Suomalaiset luonnonmarjat 1999).
|
|
 Luonnonmarjoistamme tärkein on puolukka. Sen vuosittaissadoksi arvellaan noin 180-200 milj. kiloa. Parhaimpina marjavuosina sato voi kuitenkin olla jopa 500 milj. kiloa. Kaupalliseen käyttöön kerätään hyvänä marjavuonna arviolta 5-10 milj. kiloa. Puolukan osuus Suomen luonnonmarjakaupasta onkin lähes 2/3 (Moisio 1996).
Puolukka on myös satoisimpia marjojamme. Parhaimpien metsätyyppien keskimääräiset sadot ovat noin 30 kg/ha. Hyvillä kasvupaikoilla sato saattaa kuitenkin nousta jopa 100-300 kg:aan/ha asti. Puolukka viihtyy parhaiten kuivilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla. Sen paras satoaika osuu yleensä elo-syyskuun vaihteeseen.
|
|
 Toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarjamme on mustikka. Sen vuosisadoksi on arvioitu 150-250 milj. kiloa, josta kerätään kauppaan hyvinä marjavuosina noin 1-3 milj. kiloa. Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi. Hyvät marjapaikat ovat usein pinta-alallisesti pieniä, mutta niiden sato on keskimäärin 100-400 kg/ha. Huippusadot voivat olla jopa 500-800 kg/ha. Paras marja-aika mustikalla on yleensä heinäkuusta syyskuuhun.
|
|
Lakan vuosittainen sato on noin 25-30 milj. kiloa.
Sitä poimitaan kaupalliseen käyttöön vain noin 0,1-0,5 milj. kiloa, mutta lakan korkean hinnan vuoksi sen taloudellinen merkitys on huomattava. Lakka myydään pääasiassa kotimaan markkinoille. Hyvänä lakkavuonna sadot voivat olla 20-30 kg/ha.
|
|
Marjojen käyttö kotitaloudessa
|
Marjojen kotitalouspoiminnan on arvioitu olevan noin 75-80 % koko talteen kerätystä määrästä. Keskimäärin tästä tulee henkeä kohden noin 3,0-5,5 kiloa. Marjoja voidaan käyttää joko tuoreena tai niitä voidaan säilöä käytettäväksi myöhemmin. Säilönnän tarkoituksena on pidentää marjojen säilyvyyttä sekä estää niitä pilaantumasta. Erilaisia kotitalouksille sopivia säilöntämuotoja ovat mm. pakasteet, mehu, hyytelö, raakasurvos, marmeladi, hillot ja hillokkeet, umpiointi ja kuivaaminen.
|
|
Marjojen teollinen käyttö
|
| Suurimpia marjojen käyttäjiä ovat mehu- ja hilloteollisuus, alkoholiteollisuus sekä pakasteita valmistava teollisuus. Mehuteollisuudessa luonnonmarjojen osuus on verrattain vähäinen ja eniten käytetään puolukkaa. Hilloihin ja marmeladeihin käytetään vuosittain hieman alle miljoona kiloa luonnonmarjoja. Pakasteissa taas kotimaisten luonnonmarjojen osuus on noin 0,5-0,8 milj. kiloa. Alkoholiteollisuudessa käytetään luonnonmarjoja pääasiassa viinien valmistukseen sekä likööreihin vuosittain noin 0,5 milj. kiloa. Viinien raaka-aineena käytetään useimmiten mustikkaa, puolukkaa, variksenmarjaa sekä pihlajanmarjaa. Likööreihin taas puolestaan sopivat puolukka, lakka, tyrni, karpalo sekä mesimarja. Muita luonnonmarjojen käyttökohteita ovat mm. jugurttien maustaminen, lastenruoat, erilaiset jälkiruokajauheet, leimausvärit elintarviketeollisuudessa sekä elintarvikevärit. Keskimäärin jalostavat yritykset käyttävät luonnonmarjoja vuodessa yritystä kohti noin 3,9 miljoonaa kiloa, josta puolet on kotimaista. Pienet valmistajat käyttävät kukin noin 100 000 kg luonnonmarjoja vuodessa (Arktiset Aromit 1999). |
|
|
