 |
 |
|
|
 |
Kalastusmatkailun syöttinä itse pyydystetty ateria
Valkolihaiset villit kalat rauhallisissa maisemissa pyydettyinä ja parhaassa tapauksessa luonnon helmassa nautittuina ovat syöttinä, kun Suomi kohottaa imagoaan kalastusmatkailukohteena. Hauki ja muut valkolihaiset luonnollisesti uusiutuvat villikalat ohittavat maa- ja metsätalousministeriön visiossa lohen vetovoiman.
Ministeriö haluaa tehdä Suomesta kalastusmatkailun kärkimaan. Työkaluna käytetään keskiviikkona julkistettua kalastusmatkailun toimenpideohjelmaa, jonka laatimisessa oli mukana laaja joukko alan toimijoita. Mallia on haettu Norjasta ja Irlannista, missä kalastusmatkailua vauhdittaa muun muassa eri toimijoiden onnistunut yhteistyö.
Suomen vahvuudet ovat monipuolinen vesiluonto ja parikymmentä kalalajia. Hauki on valkolihaisten saaliskalojen ykkönen kalastusmatkailijoille, osin suuren kokonsa ansiosta. Ahven, kuha ja harjus kuuluvat samaan kastiin. Erityistä suomalaisille kalastuspalveluille on se, että täällä pyydystetty kala nautitaan usein paikan päällä. Muualla tyypillisen catch and release -kalastuksen sijaan kalastusopas fileoi kalat syötäväksi.
Alan huippuyrittäjät ovat panostaneet ruokaan. He tarjoavat gourmet-aterioita maastossa itse saadusta kalasta, toteaa toimenpideohjelmaa kiitellyt kalataloustarkastaja Kai Samanen Uudenmaan TE-keskuksesta.
Myös ohjelman yhdessä tutkimuspäällikkö Marko Laihon kanssa laatinut projektipäällikkö Ismo Kolari korostaa ruuan merkitystä kalastuspalveluiden oheistuotteena: kala- ja rapuruokien kehittäminen on tärkeää. Kalastusmatkailuyrittäjä Erik Herlevi myöntää, että nykyisellään ruokaan panostaminen on opaskohtaista: kalastusopas voi olla keittiömestari, joka loihtii pyydetyistä kuhista ja ahvenista aterian, tai hän saattaa suosia valmiina ravintolasta ostettuja eväskoreja.
Helsingin seudun matkailun vetovoimaan haetaan vetoapua muun muassa aktiviteeteista. Kalastusmatkailun haasteena on onnistua jatkamaan sesonkia ympäri vuoden. Kuka järjestäisi kalastusretkiä, jotka painottuvatkin kalan jatkokäsittelyyn ja ruuanlaittoon?
Kohderyhmänä lähialueiden harrastajakalastajat
Alan yrittäjien, alaa läheltä seuraavien sekä järjestöväen keskuudessa ohjelma sai innostuneen vastaanoton. Muun muassa Markku Myllylä Kalatalouden keskusliitosta ihasteli hauen ja valkolihaisten kalojen nostamista avainasemaan, ja seurantaryhmän asettamista kiiteltiin. Toimenpideohjelma aiotaan viedä käytäntöön.
Tavoitteena on, että kalastusmatkailu kasvaa merkittävästi enemmän kuin matkailuelinkeino keskimäärin. Valtiosihteeri Jouni Lind esitti arvion, että nykyisin kalastusmatkailusta kertyy vuosittain 55 - 80 miljoonan euron tulot. Potentiaali on kuitenkin laajempi.
Monipuolinen kalakanta, erityyppiset kalavedet, eri pyyntimuodot ja vuodenaikojen vaihtelu tarjoavat haasteita niin satunnaisille kalastajille kuin pro-tason harrastajille. Markkinoinnin pääkohteena ovat niin sanotut semipro-kalastajat, joille Suomen olojen katsotaan tarjoavan eniten. Tämän asiakasryhmän osuus Suomeen saapuvista kalastusmatkailijoista on noin puolet. Matkailuelinkeinon kannalta ryhmä on kiitollinen, sillä se tarvitsee myös muita kuin kalastuspalveluita.
Eniten kalastusmatkailijoita saapuu Venäjältä. Jo tutuksi on tullut, että venäläiset vaativat laatua. Olemassa oleva mökkikapasiteetti luetaan useiden kalastuksen kannalta tärkeiden alueiden vahvuuksiin, mutta myös parannettavaa riittää.
Suomalaisen kalastusmatkailun haasteena on heikko tunnettuus verrattuna kilpailijoihin. Yksi ensimmäisiä toimenpide-ehdotuksia onkin nettiportaalin luominen. Tietoa täytyy olla tarjolla kootusti, eri kielillä ja varausten teon on onnistuttava helposti. Kansainvälistä tunnettuutta pyritään saamaan myös pro-tason urheilukalastajien avulla, jotka ovat tärkeitä mielipidevaikuttajia.
Lähde: Finfood
|
«Takaisin uutisiin
|
|
|
|
|
|
 |
