 |
 |
|
|
 |
Mustikasta tai puolukasta superfruit?
Yhdysvalloissa on keksitty markkinointitermi superfruit. Se tarkoittaa hedelmää tai marjaa, joka on jollain tapaa eksoottinen, ravitsemuksellisesti hyvä, helppokäyttöinen, sisältää runsaasti antioksidantteja ja tuo vaihtelua makumaailmaan. Termiä ei ole suojattu tai määritelty virallisesti.
Esimerkiksi kanadalaisen Ocean Sprayn laajaan käyttöön lanseeraama karpalo kuuluu jo superfruit-luokkaan. Vaikka karpalosta on olemassa terveysväittämä, ei Ocean Spray käytä sitä kuluttajaviestinnässään. He puhuvat mieluummin terveydestä kuin sairaudesta. Tämä on hyvä muistaa; terveysväittämä ei ole sama kuin markkinointi, vaikka esimerkiksi matkalla superfruitiksi tarvitaankin sekä tiedettä että markkinointia.
Tietoa mustikan ravitsemuksellisista arvoista on jo koossa
Suomalaisista marjoista puolukka jopa päihittää karpalon joissakin suhteissa. Mustikalla puolestaan on hyvät mahdollisuudet kiriä parinkymmenen superfruitin joukkoon, sillä sen Amerikan-serkku pensasmustikka on jo valittujen joukossa. Mustikan terveysominaisuudet vaativat lisätutkimusta markkinoinnissa hyödynnettävien terveysväitteiden aikaansaamiseksi.
- Jo nyt tiedetään, että mustikka sisältää runsaasti aineita, jotka todennäköisesti ovat hyväksi ikääntyville ja näyttöpäätetyön rasittamille silmille. Eläinkokeista on saatu lupaavaa näyttöä myös siitä, että mustikka voisi helpottaa muistiongelmia eli siitä voisi olla apua myös Alzheimerin tautiin, marjatutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopistosta kertoo.
Törrösen mukaan Suomessa voitaisiin pienin kustannuksin tutkia esimerkiksi marjamehun vaikutusta aterianjälkeisiin verensokerin muutoksiin. Kerta-annostutkimuksin voitaisiin selvittää, alentaako mehu verensokerin nousua verrattuna vaikkapa virvoitusjuoman nauttimisen vaikutukseen.
Kaikista vaikutuksista ei ole tarpeen tehdä lääketieteellisiä tutkimuksia. Foodfiles Oy:n tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen muistuttaa, että ravitsemusväitteitä voi liittää marjoihin vaikka heti. Mustikkaa voisi markkinoida luontaisena E- ja C-vitamiinin lähteenä, vähäenergisenä, runsaskuituisena ja vähärasvaisena. Lisäksi mustikka sisältää vain vähän natriumia eikä lainkaan tyydyttynyttä rasvaa.
Superfruit-luokitus toisi rahakkaita mahdollisuuksia
Yhdysvalloissa pensasmustikkaan liitettiin termi "superfruit" 2000-luvun taitteessa, kun suositut ruoka- ja ravitsemusoppaat listasivat runsaasti vitamiineja sisältäviä raaka-aineita "superfood" -termin alle. Viime vuoden alusta alkaen EU-alueella on tarkennettu ohjeita, millaisissa tuotteista termiä "superfood" tai "superfruit" voi käyttää.
Invenire Market Intelligence Oy:n toimitusjohtaja Patricia Wiklund pitää mustikan plussana sitä, että mustikkatuotteiden maku on helppo hyväksyä maailmallakin. Hän painottaa, että superfruiteissa on ennen kaikkea kyse hyvin markkinoiduista helpoista ja hyvänmakuisista tuotteista.
Markkinoinnin tärkeyttä korostaa etenkin Julian Mellentinin ja Karl Crawfordin aiheesta valmisteilla oleva kirja Succesfull superfruit strategy. Tarvitaan strategia, jossa luodaan niche. Volyymit voivat olla hyvin pieniä, mutta kun tuotteelle löytyy kohderyhmä, jossa se on haluttu, siitä saadaan paljon lisäarvoa.
Superfruitiksi on solahtanut muun muassa hankalasti syötävä granaattiomena, josta tehtyä mehua myydään USA:ssa 8,6 dollarin eli yli 5,5 euron litrahinnalla. Toinen hyvin juomana toimiva superfruit mangostaani yltää lopputuotteena 50 taalan (32 euron) litrahintaan - tämä antaa osviittaa, millaisista summista puhutaan kun tuote ja markkinointi ovat kunnossa.
Wiklund muistuttaa, että superfruitiksi tahtovan tuotteen saatavuus pitää olla taattu.
- Suurimpana haasteena on tehdä mustikkatuotteita, jotka eivät sottaa syöjäänsä, hän toteaa.
Lähde: Finfood
|
«Takaisin uutisiin
|
|
|
|
|
|
 |
